Koliikkivauvan hoito - verkkokurssi
Katso tästä lyhyt kurssin esittelyvideo
Heti oston jälkeen pääset yllä olevasta linkistä koulutussivulle.
Muista aina olla kirjautuneena sivuille, muuten linkki ei avaudu!
Itkuinen vauva, unettomia öitä, väsyneet vanhemmat ja keinot lopussa?
Nyt kirja kaupanpäälle!
Näin ei tarvitse olla. Nyt sinun on mahdollista oppia helpot kotikonstit, jolla vauvan itkuisuus ja ongelmat saadaan nopeasti kuntoon.
Anna-Kaarina Lind on opettanut vyöhyketerapiaa ja refleksologiaa useita vuosikymmeniä ja hoitanut menestyksellisesti koliikkioireista kärsiviä vauvoja jo yli 30 vuoden ajan.
Tämän verkkokurssin kautta sinäkin voit oppia nämä helpot keinot vauvan olon helpottamiseksi. Kurssi pitää sisällään videomateriaalia, luentoja, demohoitoa ja diamateriaalin läpikäynnin vaihe vaiheelta. Itsellesi ladattavan manuaalin kautta voit helposti seurata hoito-ohjeita, kun lähdet itse hoitoja lapsellesi tekemään. Kurssin ostettuasi saat postin kautta myös Anna-Kaarina Lindin itse kirjoittaman kirjan koliikkivauvan hoitamisesta.
Heti oston tapahduttua pääset aloittamaan koulutuksen. Kirjaudut sivustolle sisään samoilla tunnuksilla, joilla teit oston ja pääset sivun linkistä suoraan koulutussivulle.
Nyt ei kannata enää odotella vaan laitetaan yhdessä asiat kuntoon.
MITÄ KOLIIKKI OIKEIN ON?
Koliikki käsitteenä on hiukan epäselvä. Kukaan ei taida oikein varmasti tietää, mikä se on, mistä ja miksi se tulee. Ei tunnu olevan edes yksimielistä käsitystä siitä, mitä sillä tarkoitetaan. Tässä yksi matkan varrella eteen tullut määritelmä: “Koliikilla tarkoitetaan putkimaisen rakenteen kivuliasta supistumista/ kouristusta.” Koliikkivauvan kohdalla tämä putkimainen rakenne on suolisto. Tavallisesti koliikkivaivat alkavat noin parin kolmen viikon iässä ja loppuvat yleensä kolmen neljän kuukauden iässä. Ei ole kuitenkaan tavatonta, että vielä vuodenkin ikäinen lapsi saattaa kärsiä koliikkityyppisistä vaivoista. Jos vanhemmat ovat epävarmoja itkun syystä, on hyvä antaa lääkärin tarkastaa tilanne. Ainakin vanhempia voi vähän rauhoittaa tieto siitä, ettei lapsi ole vakavasti sairas. Paha olo lapsella kuitenkin on. Ja olisi hyvä, että vanhemmilla olisi jokin työkalu vauvan olon helpottamiseksi.
Koliikkikohtaus alkaa melko usein samoihin aikoihin illansuussa tai illalla ja voi kestää useitakin tunteja. Vauva saattaa herätä kipuun aivan kesken uniensa. Joillakin on kipukohtauksia pitkin päivää eivätkä mitkään konstit tunnu helpottavan. Pahimmissa tapauksissa koko päivärytmi syömisineen, nukkumisineen ja huutamisineen on aivan sekaisin. Leiki siinä sitten onnellista äitiä tai isää. Yleensä vauva kuitenkin kasvaa normaalisti, paitsi jos koliikkivaivat kestävät pitkään. Unen määrä jää yleensä silloin vähäisemmäksi, jolloin tärkeä kasvuhormonin tuotanto saattaa heikentyä, ja lapsen kasvukäyrissä havaitaan hidastumista. Kasvuhormonia erittyy runsaasti syvän unen aikana -tämä on yksi syy siihen, miksi lasten pitää nukkua riittävästi. Mikäli näitä syviä, rauhallisia ja ravitsevia unijaksoja ei ole tai niitä on hyvin vähän, koko hermosto rasittuu ja kasvukin saattaa hidastua.
Koliikin perimmäisiä syitä on tutkittu oikeastaan hyvin vähän tai ei ainakaan olla saatu yhtä mielipidettä siitä, mitä koliikki on, eikä mistä ja miksi se toisille vauvoille tulee ja toisille ei. Sitäkin enemmän löytyy kansanomaisia teorioita, joita täydentävät sitten hoitoalan eri ammattilaisten erilaiset arviot, olettamukset, kokemukset ja ennakkoluulot. On arveltu, että yksi syy olisi ruoansulatusjärjestelmän kehittymättömyys ja/tai toiminnalliset häiriöt. Onhan selvää, että ruoansulatuselimistöltä vaaditaan todella paljon ja erityisen hyvää toimintakykyä, kun syntymän jälkeen koko ravinnonsaanti ja ruoansulatus muuttuvat. Aiemmin, sikiöaikana, kaikki tarpeet on tyydytetty automaattisesi napanuoran ja istukan välityksellä. Sitten yhtäkkiä kaikki onkin erilaista. Ruoka on vieläpä itse “hankittava” ja sulatettava.
Refleksologisen hoidon aktiiviset vyöhykkeet
Refleksologisen käsittelyn aikana elimen tai elintoiminnon häiriö ilmenee aktivoituneena pisteenä tai alueena eri puolilla kehoa sijaitsevissa heijastejärjestelmissä. Näitä heijastealueita voi olla paitsi jalkaterän alueella, myös mm. reidellä, säärellä, päässä, kasvoilla ja korvissa – siis kaikkialla kehon eri alueilla.
Ne voivat tulla esiin:
- kipuna
- ihomuutoksina
- kudosmuutoksina
- lämpötilamuutoksina
- sähköisinä muutoksina, jotka ovat laittein mitattavissa
Vauvahieronta on hyvä, hoivaava menetelmä, joka sopii kaikille vauvoille ja antaa vauvaa hoitavalle henkilölle hyvin luonnollisen mahdollisuuden kommunikoida vauvan kanssa. Vauvahieronnassa käsitellään vauva kokonaisuudessaan päästä varpaisiin lempein ottein ja usein käytetään mukana jotain puhdasta, hyvää hierontaöljyä. Vauvahieronnassa ei kuitenkaan suunnata hoitoa mihinkään vaivaan erityisesti, vaan se on hyvä yleiskäsittely. Refleksologiassa hoito voidaan selvästi kohdentaa niiden heijasteiden käsittelyyn, jotka liittyvät kyseiseen ongelmaan ja tarvitsevat suoliston, niskan ja selän heijasteiden käsittelyyn. Näitä heijasteita haetaan eri heijastejärjestelmistä eri puolilta kehoa. Tässäkin hoitomuodossa käytetään usein hierontaöljyä, jotta ote saadaan pehmeäksi ja miellyttäväksi. Yhtäläisyyksiä näissä hoitomenetelmissä on monia ja molemmilla on saatu hyviä tuloksia vauvoja hoidettaessa.
Jos olet hoitoalan ammattilainen tästä, saat oivan lisätyökalun hoidoillesi tai jos olet itkuisen vauvan äiti tai isä, niin nyt sinun on mahdollista oppia Anna-Kaarina Lindin ohjeistuksessa tällä verkkokurssilla kaikki se mitä sinun tulee tietää ja osasta tehdä vauvasi olon helpottamiseksi.
